Avautumista + TOKO-inspistä

Ketutuksien ketututus. V*tutuksien v*tutus. Nämä olivat fiilikset eilisten kisojen jälkeen. Koirassa ei ollut mitään vikaa, toimi aivan loistavasti, mutta mikään muu ei sitten toiminutkaan. Ei pää, ei tuuri eikä radat.
Aloitetaan vaikka niistä radoista. Tuomarina oli siis Martti Salonen ja nyt täytyy kyllä sanoa, että ratasuunnittelu ei ollut mennyt ihan nappiin. Jos kieputtelua, takaakiertoja yms. tehdään vaan niiden ilosta, vailla suunnitelmallisuutta ja pohdintaa siitä, miten rata kehittää koirakkoa, niin mennään mun mielestä metsään ja lujaa. Maksien ensimmäisen kisan viisi (?) tulosta, joista yksi nolla, vajaasta 40:stä lähtijästä valaisee asiaa ja tulostasoa ehkä hieman.
Toiseksi mua otti aivan älyttömästi päähän ensimmäisellä radalla käynyt black out. Ohjasin vahingossa A:n toiselta puolelta kuin mitä olin suunnittellut ja sen seurauksena lähetinkin koiran oikein kauniisti seuraavana olleeseen putkeen, väärään päähän tosin. Kyllä v*tutti, sen huomasi ja kuuli tuomarin lisäksi varmaan koko yleisö.
Kolmanneksi ja ehkä eniten verenpaineen nousua aiheutti tää meidän huono tuuri. Jälleen kerran oli sertiä tarjolla kuin tarjottimella, mutta kun ei, niin ei. Molemmilta agiradoilta sertiin olisi riittänyt pelkkä miinusaikainen nollatulos, edes nopeudesta ei olisi tarvinnut kisata. Tiedän, että toi koira on mahdollista saada valioksi, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että me ei saada niitä sertejä ikinä..

Tänään kisatalkoiluiden jälkeen ajeltiin Sveitsiin lenkille + Maisan kanssa tokoilemaan. Nyt muistin ottaa myös naksun mukaan. Tehtiin seuraamista, perusasennon vahvistamista, liikkeestä seisomista ja luoksetuloa. Seuraamista pitää tiivistää, aloittaa hyvin, mutta hajurako kasvaa muutaman askeleen jälkeen. Perusasentoa treenattiin täyskäännöksillä paikallaan sekä peruuttamalla. Etenkin taaksepäin liikkumisessa huomaa, että kyllä se Maisan koordinaatio ja kropanhallinta on parantunut, eikä enään vaan nouse takajaloilleen ja kaadu siitä suorana, selkä edellä maahan. ;) Liikkeestä seisomiseen joudun käyttämään vielä hurjasti oman vartaloni apua, sillä tarjoaa hyvin herkästi maahanmenoa. Naksun avulla tuntui kuitenkin siltä, että koira sai paremmin juonesta kiinni. Hanna/Minna/Marianne/Heidi S./Senni: Kannattaisiko mun nyt vaan treenata enemmän liikkeestä seisomista ja unohtaa liikkeestä maahanmeno vähäksi aikaa, kunnes liikkeestä seisominen on varmempi? Maisan mielestä on selvästi hauskempaa mennä maahan. :D Luoksetulot olivat vauhdikkaita ja perusasento suora.
Huh, täähän alkaa kuulostaa ihan siltä, kun me muka oikeesti treenattais jotain TOKOa?! :-D