Kannattaako kipeänä kisata?

Kannattaa, jos tuloksena on kaikesta koomailusta, hengenahdistuksista ja melko varmasta kuolemasta huolimatta kaksi hienoa aginollaa!! :D

Mutta palataan ensin viime viikkoon. Treenattuhan me ei olla tippaakaan! Maisa juoksee ja agitreenipaikkaa ei ole vieläkään. Mutta eiks se niin mee, että lahjattomat treenaa? :D Keskiviikkona vietettiin meidän koulun Hyvinkään yksikön fuksiaisia eli warjofuksiaisia. Huhhuh sanoisinko. Munhan piti lähtä puolilta öin viimeistään nukkumaan, mutta hups vaan kello olikin paljon lähempänä pilkkua. Ei siinä muuta, mutta seuraavana aamuna oli lähtö liiketalouden leirille Nurmijärvelle Haukilammen hyvinvointikeskukseen. Kahden tunnin yöunilla siis mentiin, nukkuminenhan on ihan yliarvostettua. Koirilla oli ainakin mukava leiri ihmisiä hauskuuttaessa! :D

Leiriltä sain tuliaisena järkyttävän flunssan ja kurkkukivun. Edes nukkuminen uudessa ihanassa 120cm leveässä sängyssä ei auttanut (kiitos iskä!), vaan lauantai aamulla olo oli vielä karseampi. Vedin koko aamupäivän Finrexiniä naamaan ja päätin lähteä silti kisaamaan Vantaalle BAT:n kisoihin. Ja onneksi lähdin, sillä päivän saldona oli kaksi AGInollaa! Kaiken kaikkiaan juostiin kolme rataa järjestyksessä agi-hyppy-agi ja kaikilla radoilla oli tuomarina Ritva Herrala. En suoraan sanottuna muista radoista hirveästi mitään, sen verran koomassa kisoissa heiluin ja videolle en ratoja saanut. :/ Agiradoissa ei mitään ongelmia, meno tuntui hyvältä ja rennolta, varsinkin kun kontaktit pelitti. ;) Sijoituksina oli 12. ja 5. Hyppyradan hylkäys tuli yksinkertaisesti ihan siitä syystä, että mun jalat ei toiminu tarpeeksi nopeasti ja putken väärä pää heilahti. Mutta tosi tyytyväinen täytyy olla! Kova työ on tuottanut vihdoinkin näkyviä tuloksia. ;) Tästä on hyvä jatkaa!

Voihan juoksut

Mikä prkl siinä on, että mun koirien pitää molempien juosta alussa 4kk välein?! Myyllä taisi ensimmäinen juoksu tulla jo puolen vuoden iässä ja seuraavat heti 4kk päästä. Maisalla oli ensimmäiset juoksut toukokuussa 10kk ikäisenä ja nyt taas. Helvetti. Just kun ois taippari treenitkin päässeet vauhtiin, ei väkisin. Taukoillaan nyt sitten taas neljä viikkoa...

Myyn kanssa käytiin tänään (toki Maisakin oli mukana seuraneitinä) Nurmijärvellä epiksissä. Pari rimaa taisi tulla alas, väsytti aivan sairaasti, joten luultavasti ohjaus ei kaikista parhainta. Sitä mitä lähdettiin treenaamaan, pelitti kuitenkin loistavasti. Eli siis ne kontaktit. Puomilla pääsin oikeen härnäämään ja hetsaamaan koiraa, hienosti odotti vapautuskäskyä. Loistava Myy. :)

Ensi viikolle ilmoitin Myyn Vantaalle kolmeen starttiin. Nyt uskaltaa jo odottaa jotain niiltä kisoilta. ;)