Keppijäykkyyttä

Viikon tauon jälkeen eilen taas hallilla. Vettä tuli mennessä kuin saavista kaatamalla, onneksi on nykyään kesälläkin katto tarvittaessa pään päällä :)

Aloitettiin kontakteilla ja koirassa riitti virtaa! Ehkä vähän liikaakin, keskittyminen ei nimittäin ollut ihan kympissä. Oon päättänyt etten tässä nyt ennen pääsykokeita jaksa ottaa noista kontakteista stressiä. Kolmen viikon päästä aletaan hiomaan niitä oikein kunnolla, täytyy varmaan tehdä jotain muutoksiakin, sillä ajoittain tuntuu, että Myy tekee ne oikein vaan velvollisuuden tunteesta. Mutta siis tosiaan eilen oli ehkä hieman liiankin räjähtävällä tuulella.

Ensimmäinen treeni näytti tältä:


Alku oli otettu jostain äskettäin olleesta kisaradasta (viime vkl Santalahti?) ja kuulema suurin osa pamautti putken väärään päähän :) Mutta Myypä ei! Tosi hyvin nimittäin tulee tommoisissa tilanteissa haltuun, kun muistaa vaan ennakoivaa ennakoivaa. Tässä pätkässä ei oikeastaan tuottanut ongelmaa mikään muu, kun 9-10 putki hyppy. Tai siis ei se tuottanut ongelmaa, ohjaaja vaan hidasteli :) Jäin aluksi koko ajan himmailemaan 8 hypyn luo turhia varmistelemaan, ja sitten tulikin kiire painella putkelle. Koiran ollessa putkessa ja käskyttäessäni sitä, että se kuulee minun olevani sen takana otin myös itseltäni vauhdin pois kokonaan, ihme säätöä. Rupes onnistumaan, kun uskalsin/tajusin lähtä putkelle ajoissa, niin kerkesin ottamaan sen sylkkärillä tai takaakierrolla kympille.

Kakkosversio oli tämän näköinen:


Tärkeimpänä pointtina pimeä putkikulma ja hyvä että tulikin, sillä tätä ei olla otettu aikoihin. Mutta aivan älyttömän hyvin Myy haki putken! Itse pystyin juoksemaan putken oikealta puolelta, kunhan maltoin pysyä selvästi putken takana kunnes koira oli putkessa. Fina Myy!!

Myös kaikissa tiukissa kohdissa, joista Myy ottaa helposti riman alas, jos teen pienenkin mokan, pysyi nyt rimat ylhäällä. Jes!

Hieman huolta aiheutti vaan Myyn hitaus kepeillä. Mietin heti alussa, että miten se pujottelee niin hitaasti. Piiakin sanoi, että on vähän oudon näköinen kepeillä, ihan kuin varoisi niitä. Sisään meni kuitenkin innolla ja ongelmitta. Mitään jäykkyyttä ei kuitenkaan muussa tekemisessä ollut havaittavissa, outoa. Vaikutuksensa voi kyllä tietysti olla sillä, että käytiin tiistaina juoksemassa 14km lenkki. Täytyy nyt seurailla tilannetta ja eipä se fyssarikäynti olisi muutenkaan pahitteeksi.