Loppukiri

Itkua ja hammasten kiristystä, sitä on tämä viikko ollut. Tuntuu, että järki lähtee päästä. Epätoivo, raivo ja turhautuminen.

Keskiviikkona sentään kerettiin hallille, viime viikko jäi väliin amk-pääsykokeiden vuoksi.
Tämän näköistä mukavaa pyöritystä ja A - putki erottelua, vai pitäisikö sanoa, että puolikasta A - putki erottelua, kun ei me A:lle menty kertaakaan :D

Aluksi viitos kuutos hypyillä levisi hieman, paukutteli kutoselta putken sijaa hypylle. Koira paremmin kontrolliin ja tarkemmin ennakoivaa, nii rupes kääntymään. Mukavaa pyöritystä, hienosti haki aina putkeen eikä A:lle. Erityisesti kolmoselta neloselle sain lähettää ihan kaukaakin ja irrota koirasta, silti määrätietoisesti paineli aina putkelle, hieno Myy :)

Loppuun otettin kepeillä ohjaajan irtoamista, joka muuttuikin leyeröinniksi, kun tuo hyppy oli tossa vieressä. Ja sainpa huomata, että sitä Myy ei osaa/kestä. Samalla sekunnilla kun jalkani astui hypyn linjalle tai siitä yli, niin koira tuli ulos kepeiltä. Tehtiin sitten palkalla keppien päässä koutsin avustuksella, ei ongelmaa. Tää pitää kyllä reenata kuntoon!

Kaksi viikkoa sittenhän Myy oli kepeillä hieman jäykkä ja hidas, itse asiassa erittäin hidas. Nyt oli kepeillä ihan normaali, mutta rimat lensi epätavallisen paljon. Tiukkoja, siivekkeitä nuolevia käännöksiä kyllä ohjasin, mutta tiedän, että Myy pystyy taittamaan itsensä lähes kahtia hypyillä. Nyt ei tehnyt ihan niin hienoa kropanhallintaa ja Eilakin sanoi, että näyttää hieman jäykältä, mutta ei nyt kuitenkaan mitenkään ihan vammautuneelta. Viime viikolla yritin saada fyssariaikaa, mutta ei toivoakaan, Mirkalla ajat varattuna syksyyn asti. Mutta Maarit pelasti meidät, saatiin peruutuspaikka ensi maanantaille, kiitos Maarit!

Täysin tähän aiheeseen kuulumattomasti, futiksen MM-kisat alkoi, jjeee!